Pride-viikko saattaa olla yhteiskuntamme hypetetyin tapahtuma. Tänä vuonna se veti vertoja jääkiekon maailmanmestaruudelle, eikä mestaruutta voiteta joka vuosi. Joulua ehkä juhlitaan isommin, mutta ei siitäkään tehdä noin isoa numeroa niissä piireissä, joihin valta on keskittynyt. Tältä minusta ainakin tuntuu. Sen jos missasit tai siihen suhtaudut kriittisesti, olet ulkopuolinen, piraija ja ateisti.
Toisen ja kolmannen vuosisadan Roomassa oli jotain, joka muistuttaa Gender-ideologiaa siinä mielessä, että sekin oli asia, johon täytyi uskoa, tai saattoi saada kenkää, niinkuin Pori Jazzin Aki Ruotsala konsanaan. Tai josta poikkeava mielipide saattoi johtaa esitutkintaan, niinkuin nyt Päivi Räsäsellä. Ja johon juuri kristityt eivät voineet omantunnon syistä uskoa. Tuo asia oli keisarin palvonta.
Valtakunnan selvä enemmistö meni mukaan keisarin palvontaan, vaikka se oli siinä muodossaan uusi innovaatio, luultavasti koska se tuntui harmittomalta ja tärkeältäkin - lisäsihän se yhteiskunnan koheesiota, tekiväthän sitä muutkin ja kukapa nyt ei jumalaa palvoisi, paitsi nuo ikävät ateistit. Siis kristityt, joita pidettiin ateisteina, kun eivät menneet tämän muodin mukana.
Kristityt eivät kuitenkaan voineet mukautua muotiin. Heille asia oli tärkeä. Jumalia ei ollut kuin yksi, eikä hän ollut keisari. Vähän samaan tapaan kuin kristityt eivät voi mennä mukaan Gender-ideologiaankaan. Se on heille tärkeä asia. Vaikka tätä tuntuu ulkopuolisten olevankin mahdoton käsittää. Kysymyksessä on Jumalan sanan auktoriteetti, johon heidän omatuntonsa on sidottu. Ja johon kirkonkin omantunnon pitäisi kirkkojärjestyksen mukaan olla sidottu. Juuri tämän Päivi Räsänen sanoi julkisesti ja on nyt seurauksena epäoikeuslaitoksemme hampaissa.
Kristittyjen vainot, joiden syynä oli juuri tämä itsepäisyys olla mukautumatta muotiin, alkoivat paikallisina, ja pysyivät pitkään sellaisina, mutta ulottuivat lopulta yli koko Rooman valtakunnan. Kun kristittyjä Deciuksen aikana yritettiin järjestelmällisesti tuhota, oli olennainen osa tätä Raamattujen tuhoaminen. Kristittyjen piti luopua kirjoituksistaan kuoleman uhalla. Ja nyt kristittyjen pitäisi luopua kirjoituksistaan tai niiden perinteisestä tulkinnasta uran uhalla, tai stigman tai vaikutusvallan. Suunta ei ole hyvä kenenkään kannalta. Uskonnon- ja mielipiteen vapaus on arvoja, jotka kannattaa säilyttää, vaikka ne, joilla valtaa on, haroisivatkin vastaan. Itse asiassa ne ovat arvoja, jonka puolesta kannattaa taistella. Ei vihaisesti, ei rakkaudettomasti, tietenkään, vaan olemalla kuka on ja puhumalla rohkeasti julki sen, mihin uskoo.
Näin teki Päivi Räsänen, näin teki Aki Ruotsala ja näin toivon minäkin kykeneväni, Jumalan avulla, tehdä.
Liitän tähän oheen Facebook-sivun, jonka perustin. Sen nimi on EN PELKÄÄ. Sieltä löytyy kuvakaappaus siitä Raamatun kohdasta, jonka Päivi Räsänen jakoi ja joka johti hänen esitutkintaansa:
https://www.facebook.com/En-pelkää-106821450689866/
Jos olet sitä mieltä, että ihmisten tulee saada edelleen saada lainata Raamattua julkisesti, JAA tuo kuvakaappaus ja kirjoita oheen EN PELKÄÄ.
